Liikunnan ihanuus

Nyt en kirjoita pitkää sepustusta, kun ei ole ihmeempää sepustettavaa. Päivä meni töissä, ja koko ajan oli nälkä, kun eilinen kaloreidensaanti jäi melko vähäiseksi. Kotiin tultuani lösähdin sohvalle, väsytti ja ehkä vähän tympikin. Teki mieli syödä kaikkea eikä ainakaan liikkua, niin kuin tarkoitus oli. Jostakin ihmeestä sain kuitenkin motivaation rykäistä itseni sohvalta, ja lähdin kuin lähdinkin lenkille. Neljäkymmentä minuttia pingoin pitkin katuja, ja olo oli heti alusta lähtien mitä mainioin. Välillä tunsin oloni oikeinkin urheilulliseksi, kun pingoin ohi ihmisten. Miten voikaan olla taas erilainen olo! Neljäkymmentä minuuttia jaloilla sai aikaan sen, että tunnen itseni kauniimmaksi, hoikemmaksi, urheilullisemmaksi, voimakkaammaksi ja kaikin puolin paremmaksi ihmiseksi. Miksi se lähteminen on aina niin vaikeaa?!