Kirjoituslaiskuus

Mitenkähän tämä innostus tähän kirjoittamiseen oikein laimeni noin äkkiseltään. Vielä pari viikkoa sitten kirjoittelin niin usein, että vähän hävetti, ja oikeastaan olisi tehnyt mieli kirjoittaa vieläkin enemmän. Nyt taas ei jotenkin ole ollut ollenkaan halua. On tuntunut siltä, ettei ole mitään kirjoiteltavaa. Vaikka kyllähän sitä fiilikset näistä painonpudotusasioista koko ajan vaihtelevat.

Hiljaiselosta huolimatta projekti on jatkunut ihan täydellä teholla. Tai no, ei ehkä ihan täydellä kuitenkaan. Olen urheillut tosi ahkerasti ja tänään jouduin melkein päättämällä päättämään, että nyt on lepopäivä. Kunto ei kai oikein kehity, jos ei kehon anna levätä. Eilen olin salilla ja huomenna menen lenkille. Torstaina olin pitkästä aikaa BodyCombatissa. Se oli taas tosi hauskaa! Yläselkä on eilen ja tänään ollut sen tuntuinen, että jotain nukkuvia lihaksia on tullut käytettyä. Ensi viikolla uudelleen!

Syömisten suhteen on mennyt vähän niin ja näin. Olen syönyt kaloreiden suhteen ihan mukiinmenevästi. Mutta laadussa olisi kyllä parantamisen varaa. Olen tainnut vähän kyllästyä noihin kasviksiin, joita yleensä syön, joten kasvisten syönti on jäänyt vähemmälle. Se taas ehkä saa aikaan sen, että näläntunne on yllättänyt useammin ja myös makeannälkä on päässyt yllättämään viime aikoina. Olen myös vähän sortunut. Parina viime päivänä vieläpä vähän turhan suuriin määriin.

Välillä syöminen sujuu näin kivasti. Kuvassa torstain "brunssi"

Tänään homma on päässyt ihan käsistä, mutta päätin tuossa jo, että antaa mennä. Huomenna uudet ohjat. En ole syönyt töiden jälkeen kunnon ruokaa, vaan syönyt suklaata ja sinihomejuustoa. Tosi terveellistä! Tosi esimerkillistä! Vähän vituttaa tämä, kun tuloksiakin on alkanut hienosti tulla. Painohan kävi parhaimmillaan tasan 77 kilossa, tänä aamuna painoa oli 77,7kg, vaikka eilinen päivä oli kyllä ihan ok.

Ei ole kuitenkaan sellainen masennusmieliala. Kyllä tämä tästä. Pitää jaksaa vain panostaa eväisiin, kun ensi viikolla alkaa viiden viikon työrupeama tokaluokan opena. Ja parina iltana viikossa on luentoja. Pitää tehdä salaatteja mukaan ja ottaa hedelmiä ym., niin pysyy se kasvisten määräkin hyvänä. Ja ehkä täytyy myös vähän lisätä erilaisia kasvislisäkkeitä menulle, niin ei ala kyrsiä nuo keitetyt kukkakaalit. :)

Hätäeväänä menee tällainen, mutta nälkä kyllä yllättää liian nopeasti.

Meillä on tiedossa ihanan ystäväporukkani kanssa lokakuun puolivälin jälkeen sellainen tyttöjen glamour-ilta, jonne pukeudumme parhaisiin ja muutenkin tälläytymisaste on korkea. Lisäksi tietysti tarjoilut ovat hienostuneet, ja jatkopaikkakin pitää valita tyyliin sopivaksi. Olisi tosi ihanaa, jos siellä kiloja olisi karissut vaikka jo sen kymmenen verran (ei ollenkaan mahdotonta), ja laihtuminen näkyisi niin, että kaverit, joita näen harvemmin, huomaisivat muutosta. Itsellä kun taas vaihtelee päivittäin se, että olenko mielestäni hoikistunut vai näytänkö samalta pullukalta kuin ennenkin. Edellä mainittu kyllä vie voiton ajallisesti, ja kuljen nykyään paljon suorempana ja ylpeämpänä. Mielestäni mahani ei röllötä aivan niin pahasti kuin ennen. Paitsi nyt, kun se on täynnä rasvoja... :(

Olipa hyvä, että kirjoitin! Vaikkei tämä tuotoksena olekaan niin ihmeellinen, eikä välttämättä maailman parasta luettavaa, sain itse ihan uudenlaista puhtia tähän touhuun. Päätin, etten syö loppuun asti sitä homejuustoa. Suunnittelen huomiseksi triathlonia. :D No eii! Mutta siis mietiskelin tossa, että ois kiva mennä lenkin jälkeen uimaan, ja koska uimahallille ei välttämättä saa kamoja säilöön lenkin ajaksi, voisin ensin juosta, sitten hakea kamat kotoa ja pyöräillä hallille. Kuulostaa suunnitelmalta! Ai niin, jossain välissä pitää suunnitella maanantain tunteja lapsosille. :)

Lopun piristykseksi: meidän uusi vedenkeitin. :)